Aivot, sydän, hampaat… Kasvava lapsi tarvitsee kalaa, mutta moni syö sitä vähän

Suomalaiskodeissa kokataan edelleen runsaasti liharuokia. Suositusten mukaan kalaa kannattaisi syödä pari kolme kertaa viikossa, mutta tähän tavoitteeseen ei moni pääse. Joissain perheissä kalaruokia nautitaan ani harvoin tai ei lainkaan. Koulu tai päiväkoti voikin olla ainoa paikka, joissa kalaruokia tulee syötyä – jos tulee. Käy nimittäin helposti niin, että ruoka ei maistu, jos sen makuun ei ole tottunut.

­– Makuaistimme on sisäsyntyisesti varovainen, mikä on aikoinaan auttanut meitä pysymään hengissä. Tämän vuoksi lapset suosivat mietoja makuja, kertoo ravitsemusterapeutti Leena Putkonen.

Makuaisti kuitenkin kehittyy, kun sitä koulii. Jos lohi aiheuttaa nenän nyrpistyksen, kannattaa kokeilla vaaleita lajikkeita tai kalamureketta.

­– Kalapuikkoja dissataan toisinaan, mutta niihin voi soveltaa porttiteoriaa. Jos mieltyy kalapuikkoihin, kynnys muiden kalaruokien syömiseen saattaa madaltua, Leena vinkkaa.

Kehittyvien aivojen rakennusaine

Uusiin makuihin totuttelu on toisinaan vaivalloista, mutta viitseliäisyys kannattaa. Kalaruokien terveyshyödyt ovat kiistattomat, ja kasvava lapsi tarvitsee eväkkäiden sisältämiä ravintoaineita ja vitamiineja moneen eri tarkoitukseen.

Kala on ylivoimisesti paras hyvälaatuisten rasvahappojen lähde. Aivot käyttävät rakennusaineina omega-3-rasvahappoja kuten DHA:a, joka vaikuttaa myös silmien terveyteen. Myös sydän tykkää, sillä pehmeät rasvat pienentävät veren kolesterolipitoisuutta. Tästä on hyötyä jo varhaisessa vaiheessa, sillä sydän- ja verisuonitautien kehittyminen voi alkaa lapsuudessa. Kala on siitäkin poikkeuksellinen elintarvike, että siinä on luonnostaan luuston kehitykseen tarvittavaa D-vitamiinia.

– Pienet kalat ovat superhyvä kalsiumin lähde. Maito ei maistu kaikille lapsille, joten kalsiumin vajetta voi paikata kalaruuilla. Kala onkin niin sanottua luustoruokaa, ja samalla tärkeää myös hampaiden kehitykselle, Leena sanoo.

Myös rautaa kertyy mukavasti, samoin kilpirauhasen toiminnalle tärkeää jodia. Rasvaisen kalan syöminen edistää myös immuunijärjestelmän toimintaa ja vaikuttaa jopa mielialaan. Tutkimusten mukaan yksipuolisella, vähän kalaöljyjä sisältävällä ruokavaliolla on mahdollisesti yhteys masennukseen.

Vaje kannattaa paikata

Suositukset ja arkielämä eivät kuitenkaan aina kohtaa. Kiireen keskellä ei tule ehkä huomanneeksi, että viikko hurahti, mutta pannulla porisi vain broileria ja jauhelihaa. Jotkut taas karttavat kalaa tietoisesti. Niistä kertyvä raskasmetalli arveluttaa, vaikka kalalajeja vaihtelemalla syytä huoleen ei ole. Hyödyt voittavat joka tapauksessa haitat.

– Jos kalaa ei syystä tai toisesta tule syötyä, kannattaa miettiä jokin tapa, jolla vajeen voi paikata,  Leena sanoo.

__________________________________________________________________________________________________________________________________

Möller Omega-3 Pikkukalat sisältävät tärkeitä ravintoaineita herkullisessa muodossa. Omega-3-rasvahappoja ja D-vitamiinia sisältävät geelikalat ovat pehmeitä ja helposti pureskeltavia, ja niitä voivat nauttia kaikki perheenjäsenet jo 3-vuotiaasta lähtien.

Pikkukalat sisältävät lasten luuston normaalille kasvulle ja kehitykselle välttämätöntä D-vitamiinia. Ne sisältävät myös DHA:a. DHA (250 mg/vrk) edistää aivotoiminnan ja näön pysymistä normaaleina. 

Möller Omega-3 Pikkukaloista löytyy kaksi hyvää makuvaihtoehtoa – hedelmänmakuinen sekä vadelmainen. Kalat on makeutettu ksylitolilla ja sorbitolilla.