Näin tuet lapsesi kehitystä
Lapsen kehitys – näin tuet kasvua
Koululaisen vanhempien tehtäviin kuuluu paljon muutakin kuin vain valvoa, että läksyt tehdään. Lue tästä, miten tuet lapsesi kehitystä parhaalla mahdollisella tavalla.
Oletko yksi tänä vuonna koulunsa aloittaneiden lasten ylpeistä vanhemmista? Harppaus päiväkodista kouluun on suuri muutos lapsen elämässä ja tärkeä kehitysvaihe. Kuinka voit vanhempana tukea lasta jännittävällä matkalla ja tarjota pienen ihmisen koulutaipaleelle oikeat lähtökohdat? Näiden ohjeiden avulla tuet lapsesi kehitystä parhaalla mahdollisella tavalla.
Lapset tarvitsevat unta kehittyäkseen
Kaikille vanhemmille on varmasti tuttua, että lasten pitää nukkua riittävästi, tai muuten he eivät pystyvät keskittymään ja omaksumaan uutta tietoa. Lasten unentarve on yksilöllistä, mutta useimmat tarvitsevat 10–11 tunnin unet kolmivuotiaasta teini-ikään saakka. Mutta tiesitkö, että lapset, joilla on selkeät iltarutiinit ja säännöllinen nukkumaanmenoaika, nukkuvat 1–1,5 tuntia pidempään? Iltarutiinit auttavat lasta rauhoittumaan, ja niihin voi kuulua vuoteessa lukemista tai tuutulaulujen laulamista. Asiantuntijoiden mukaan on myös tärkeää, että lapset oppivat nukahtamaan niin, etteivät vanhemmat ole samassa huoneessa, sillä tällöin lapsi nukkuu pidempään ja yhtäjaksoisemmin. Vanhan nyrkkisäännön mukaan kahdeksanvuotiaat menevät nukkumaan kahdeksalta, ja sitä vanhemmat saavat valvoa 15 minuuttia pidempään kutakin ikävuotta kohti, kuitenkin enintään puoli kymmeneen. Tämä ohje on nykyäänkin käyttökelpoinen.
Oikea ravinto oppimisen tukena
Monipuolinen ja ravitseva ruokavalio, joka sisältää paljon kalaa, vihanneksia, täysjyväviljaa ja vähärasvaisia maitotuotteita, on hyvä perusta lapsen kehitykselle. Näin varmistetaan myös riittävä energiansaanti koko koulupäivän ajaksi. Sama pätee eväisiin. Täysjyväleipä pitää lapset pitkään kylläisinä. Suositeltavia välipaloja ovat myös tuoreet hedelmät ja nestemäiset maitovalmisteet (jogurtti, viili, rahka), jotka eivät sisällä lisättyä sokeria.
Ravintoa aivoille
Jos ruokavalio on kuten edellä kuvattiin, ravintolisiä ei yleensä tarvita. Ainoa poikkeus on D-vitamiinilisä, jota suomalaiset ravitsemussuositukset suosittelevat käyttämään 18-vuotiaaksi asti päivittäin ympäri vuoden. Kalanmaksaöljy on kouluikäisille hyvä vaihtoehto, sillä se sisältää runsaasti myös terveellisiä omega-3-rasvahappoja. Äidin omega-3-rasvahapon DHA:n saanti (200 mg DHA:a normaalin 250 mg:n EPA+DHA-määrän lisäksi päivittäin) tukee sikiön ja rintaruokinnassa olevien imeväisten aivojen, näön ja silmien normaalia kehitystä
Kiinnostu kouluasioista
Asiantuntijoiden mukaan kodin ja koulun välinen yhteistyö on lapselle erittäin tärkeää. Vanhempien aktiivinen osallistuminen parantaa lasten oppimistuloksia, lisää itsehillintää ja tyytyväisyyttä koulutyöhön sekä vähentää käyttäytymishäiriöitä ja poissaoloja. Aktiivisten vanhempien lapsilla on paremmat suhteet koulutovereihin ja opettajiin, paremmat työskentelytavat ja myönteisempi asenne koulua kohtaan. Lisäksi he ovat ahkeria ja kunnianhimoisia oman koulutyönsä suhteen.
Huomaa erityistarpeet ajoissa
Lapsen erityistarpeet, kuten viivästynyt puheen kehitys, pitäisi havaita mahdollisimman aikaisin, jotta apua ja lisäharjoitusta saadaan varhaisessa vaiheessa. Tämänkaltaiset ongelmat jäävät useimmiten terveydenhuollon ja päivähoidon työntekijöiden haaviin, mutta jos lapsesi erityistarpeet huolestuttavat sinua, käänny esimerkiksi omalääkärin puoleen. Jos sinulla on kysyttävää lapsen näkökyvyn, kuulon tai muiden ominaisuuksien kehityksestä, voit ottaa yhteyttä myös koulun terveydenhoitajaan.
Tutustu opetussuunnitelmaan
Tutustu eri luokka-asteiden oppimistavoitteisiin opetushallituksen verkkosivuilla. Perehdy opetussuunnitelmaan, niin tiedät, mihin lapsen kannattaa erityisesti keskittyä päästäkseen asetettuihin tavoitteisiin.
Koululaisen oma työskentelytila
Koululainen tarvitsee paikan, jossa läksyt voi tehdä rauhassa, ja siksi oma työtila on tarpeen. Anna lapsen päättää itse, missä työtila sijaitsee ja miltä se näyttää, koska silloin kotitehtävien tekeminen on mielekkäämpää.
Lähteet: Norsk Helseinformatikk, Utdanningsdirektoratet, helsenorge.no