Vanhatkin aivot oppivat uusia temppuja

Pienen lapsen aivot kasvavat ja muovaantuvat voimakkaasti, ja aivojen kypsyminen jatkuu nykytiedon mukaan lähes kolmikymppiseksi asti. Miten sitten on aikuisen aivojen laita – alkaako aivojen alamäki kun keski-ikä lähestyy? Näkyykö ikääntyminen aivoissa? Voiko aivojen ikääntymistä estää tai hidastaa?

Ikääntymisen myötä aivojen toiminnassa havaitaan joitakin muutoksia. Normaaliin ikääntymiseen kuuluu se, että aivojen tiedonkäsittely muuttuu jonkin verran hitaammaksi, ja uudet asiat eivät välttämättä tallennu enää yhtä tehokkaasti muistiin. Toisaalta aivojen tieto- ja sanavarasto vaikuttaa säilyvän entisellään ikääntymisestä huolimatta.  Jotkin aivojen toiminnot, kuten kyky säädellä tunteita, voivat jopa kehittyä vielä vanhalla aikuisiällä.[1] Lisäksi aivojen kyky oppia uutta ja luoda uusia hermoyhteyksiä säilyy terveissä aivoissa koko eliniän ajan!

Aktiivinen elämäntyyli auttaa pitämään ikääntyvät aivot virkeinä ja toimintakykyisinä.  Ajattelun haastaminen esimerkiksi sanaristikoita tai aivopähkinöitä ratkomalla auttaa pitämään aivot kunnossa.[2] Arkisten rutiinien rikkominen ja uusien harrastusten kokeileminen puolestaan stimuloi aikuisenkin aivoja, ja luo hermosolujen välille rikkaita verkostoja. Myös liikunnallisen elämäntyylin on näytetty suojaavan aivoja vanhenemiselta, ja hidastavan ikääntymiseen liittyvää aivomassan vähenemistä.[3] Tasapainoisella ruokavaliolla on myös iso rooli aivoterveyden ylläpitämisessä. Erityisesti riittävä omega-3 rasvahappojen saanti voi auttaa hidastamaan aivojen vanhenemista ja ylläpitää kognitiivisia toimintoja pitkälle vanhuuteen asti.[4]

Joskus aivojen toimintakyky ja muisti heikkenee vanhuusiällä siinä määrin, että se vaikuttaa arjessa selviytymiseen. Tällöin kyse voi olla dementiasta, joka johtuu yleisimmin etenevästä muistisairaudesta. Dementia on kuitenkin suhteellisen harvinaista, niin että esimerkiksi 65-75 –vuotiaista vain noin viidellä prosentilla ilmenee dementiaa.[5] Tutkimusten mukaan fyysistä terveyttä ja aktiivista elämäntyyliä ylläpitämällä voi jossakin määrin vaikuttaa dementian ilmenemisen todennäköisyyteen. Myös ihmissuhteilla on merkitystä! Suomalaiset tutkijat ovat esimerkiksi näyttäneet, että parisuhteessa eläminen voi suojata aivoja ikääntymiseen liittyvältä kognitiiviselta heikkenemiseltä.[6]

Aivoterveydestä huolehtiminen on tärkeää kaikissa ikävaiheissa. Erityisesti ikääntyvien aivojen kohdalla päivittäisillä arkisillakin teoilla on iso merkitys aivojen hyvinvoinnin kannalta. Jos siis haluat aivojesi voivan hyvin vielä kun olet harmaahapsinen, haasta itsesi tänään! Lähde happihyppelylle raittiiseen ilmaan, ratko yksi aivopähkinä, tai tapaa rakasta läheistä!

Pitkää ikää ja aivoterveyttä toivottaen,

Mona

 

[1] Yankner, B. A., Lu, T., & Loerch, P. (2008). The aging brain. Annual Review of Pathology: Mechanisms of Disease, 3, 41-66.

[2] La Rue, A. (2010). Healthy brain aging: role of cognitive reserve, cognitive stimulation, and cognitive exercises. Clinics in Geriatric Medicine26(1), 99-111.

[3] Kramer, A. F., Erickson, K. I., & Colcombe, S. J. (2006). Exercise, cognition, and the aging brain. Journal of Applied Physiology101(4), 1237-1242.

[4] Witte, A. V., Kerti, L., Hermannstädter, H. M., Fiebach, J. B., Schreiber, S. J., Schuchardt, J. P., … & Flöel, A. (2013). Long-chain omega-3 fatty acids improve brain function and structure in older adults. Cerebral Cortex24(11), 3059-3068.

[5] https://www.thl.fi/en/web/thlfi-en/research-and-expertwork/projects-and-programmes/finger-research-project/ageing-and-memory (28.9.17)

[6] Håkansson, K., Rovio, S., Helkala, E. L., Vilska, A. R., Winblad, B., Soininen, H., … & Kivipelto, M. (2009). Association between mid-life marital status and cognitive function in later life: population based cohort study. Bmj339, b2462.