Kirstin ensimmäinen viikko
Ikääntyminen ja aivot -harjoitusohjelmassa painotetaan uusien asioiden kokemista ja oppimista. Aivotreenin ensimmäisenä tehtävänä oli toimia keskustelunavaajana tuntemattoman ihmisen kanssa. Reipas testaajamme Kirsti aloitti harjoittelun jo ensimmäisen harjoituspäivän aamuna:
Aamulla työmatkalla pysäkillä kysyin koiran omistajalta, minkä rotuinen hänen kaunis koiransa on. Siinä jutellessa koira halusi rapsutuksia, joita hyvin mielelläni annoin. Omistaja ilostui, ja itsellekin jäi hyvä mieli heti aamusta.
Toisena treenipäivänä Kirstin tuli tutustua itselleen vieraaseen taidemuotoon. Kirsti tutustui fotorealistisiin teoksiin, ja haki tietoa, kuinka niitä tehdään. Vuorotyön vuoksi se ei kuitenkaan onnistunut perinteisin keinoin, vaan Youtube-opetusvideoiden muodossa.
Kolmannessa harjoituksessa oli tarkoitus haastaa aivojen suunnistuskeskus valitsemalla eri kulkureitti perinteisen sijaan.
Treenipäivän aloitin menemällä töihin eri reittiä. Yleensä luen iltapäivälehdet työmatkalla ratikassa tai metrossa, mutta sinä aamuna valitsin bussin, ja katselin ikkunasta ulos koko matkan. Työpäivä alkoi levollisissa tunnelmissa.
Viikon viimeisenä harjoitteena Kirstin tuli kehua tuntemattomia ihmisiä arkisissa tilanteissa:
Treenipäivänä kehuin kahta tuntematonta ihmistä. Ensimmäisen tilaisuuden sain, kun pieni koululainen avasi minulle oven kaupassa. Kehuin hänen olevan kohtelias nuori mies, ja tein sillä iloiseksi hänet, hänen äitinsä ja itseni.
Toinen tilaisuus Kirstille tarjoutui kotimatkalla raitiovaunussa:
Iäkäs nainen istui viereeni. Hymyilin hänelle, ja siitä rohkaistuneena hän aloitti jutustelun. Ehdimme käydä 20 minuutissa läpi hänen elämäänsä syntymästä tähän hetkeen. Erotessamme kehuin hänen pirteyttään ja aktiivisuuttaan sekä kiitin mukavasta juttutuokiosta.
Kirstin kokemusten mukaan ensimmäisestä viikosta päällimmäisenä jäi mieleen keskustelut tuntemattomien ihmisten kanssa. Kirstin sanoin: ”Hyvillä mielin odotan tulevia tehtäviä!”, ja niin odotamme mekin, hyvä Kirsti!