Meditointi muuttaa aivoja

Tylsistyttää, hermostuttaa ja ärsyttää. Takapuolta kivistää ja käsivarsissakin tuntuu ihmeellistä kolotusta.  Mieleen laukkaa ajatus toisensa perään, vaikka yrität sinnikkäästi keskittyä sisään- ja uloshengitykseen. Lopulta havahdut siihen, että meditatiivisen mielentilan saavuttamisen sijaan olet minuuttikaupalla miettinyt ostoslistaa illan kauppakäyntiä varten. Eihän tästä tule mitään! Miten ihmeessä pelkkä paikallaan oleminen ja mielen tyhjentäminen voi olla näin vaikeaa?

Monelle ensimmäiset meditointiyritykset ovat täyttä tuskaa. Saattaa tuntua siltä, että mieli ei tunnu millään rauhoittuvan. Meditaatioharrastus kuitenkin kannattaa! Se tekee tutkitusti hyvää sekä mielelle että keholle. Tutkimusten mukaan meditointi voi lieventää stressiä, vähentää taipumusta velloa negatiivisissa tunteissa ja ajatuksissa, sekä helpottaa ahdistus- ja masennusoireita. [1][2] Tietoisuustaitojen opettamista hyödyntävät terapiasuuntaukset ovatkin siksi nykyään yhä suositumpia. Masennukseen taipuvainen ihminen voi oppia tietoisuustaitojen avulla esimerkiksi suhtautumaan hyväksyvämmin vastoinkäymisiin ja niiden synnyttämiin tunteisiin, jolloin negatiiviset tunnereaktiot lievenevät ja masennusoireilu tutkitusti vähenee.[3]

Meditaatiosuuntauksia ja –tekniikoita on lukuisia erilaisia, eikä meditaatiolle ole yhtä määritelmää. Usein meditaatioharjoituksella kuitenkin tavoitellaan rauhoittunutta ja keskittynyttä mieltä. Esimerkiksi tietoiseen läsnäoloon tähtäävä meditaatiosuuntaus (nk. mindfulness) korostaa mielen kykyä pysähtyä nykyhetkeen ja havainnoida ympäristöä ja omia mielenliikkeitä arvostelematta. Se tuo kaivattua lepoa aivoille!

Meditaatio ei vaikuta pelkästään mielialaan, vaan se voi saada aikaan muutoksia myös aivojen rakenteessa. Jo muutaman kuukauden meditaatioharrastuksen on esimerkiksi näytetty kasvattavan aivoalueita, jotka liittyvät oppimiseen ja tunteiden säätelyyn.[4] Aivotoimintamme on myös erinäköistä silloin olemme rauhallisessa, meditatiivisessa tilassa, verrattuna siihen kun ajattelemme aktiivisesti. Yllättävää kyllä, mutta meditaation aikana aivoaktivaatio lisääntyy monilla aivoalueilla! Keskittymiseen ja autonomisen hermoston säätelyyn liittyvät alueet työskentelevät ahkerasti, silloin kun meditoimme.[5] Toisaalta ajatusten harhailuun liittyvät aivoalueet hiljenevät, kun keskitymme nykyhetkeen.[6]

Tee siis aivoillesi palvelus antamalla niille joka päivä lyhyt meditaatiohetki. Istu alas, hengitä, ja ole läsnä tässä hetkessä  – niin yksinkertaista (mutta haastavaa) se on!

Antoisia meditaatiohetkiä toivottaen,

Mona

 

[1] Chiesa, A., & Serretti, A. (2009). Mindfulness-based stress reduction for stress management in healthy people: a review and meta-analysis. The Journal of Alternative and Complementary Medicine15(5), 593-600.

[2] Goyal, M., Singh, S., Sibinga, E. M., Gould, N. F., Rowland-Seymour, A., Sharma, R., … & Ranasinghe, P. D. (2014). Meditation programs for psychological stress and well-being: a systematic review and meta-analysis. JAMA Internal Medicine174(3), 357-368.

[3] Gu, J., Strauss, C., Bond, R., & Cavanagh, K. (2015). How do mindfulness-based cognitive therapy and mindfulness-based stress reduction improve mental health and wellbeing? A systematic review and meta-analysis of mediation studies. Clinical Psychology Review37, 1-12.

[4] Hölzel, B. K., Carmody, J., Vangel, M., Congleton, C., Yerramsetti, S. M., Gard, T., & Lazar, S. W. (2011). Mindfulness practice leads to increases in regional brain gray matter density. Psychiatry Research: Neuroimaging191(1), 36-43.

[5] Lazar, S. W., Bush, G., Gollub, R. L., Fricchione, G. L., Khalsa, G., & Benson, H. (2000). Functional brain mapping of the relaxation response and meditation. Neuroreport11(7), 1581-1585.

[6] Brewer, J. A., Worhunsky, P. D., Gray, J. R., Tang, Y. Y., Weber, J., & Kober, H. (2011). Meditation experience is associated with differences in default mode network activity and connectivity. Proceedings of the National Academy of Sciences108(50), 20254-20259.

 

Muita aiheeseen liittyviä artikkeleita